Hei!

Viikonloppu tuli ja meni, ja siinä oli välillä aina tapahtumaa. Perjantai-iltana mentiin kattoon kolmen muun vaihtaritytön kanssa yksi elokuva, jonka nimi on Not Easily Broken (toivottavasti sitä ei koskaan näytetä suomessa) ja se oli kyllä jotenkin silleen huono että mua jopa huvitti. Siis toisin sanoen se oli kyllä viihdyttävä. Draama missä naisella meni jalka poikki kolarissa ja sitten siitä tuli masentunu ja mies oli että voi voi ja meinas rakastua toiseen naiseen ja valmensi koko ajan pienten poikien baseball-joukkuetta, ja sen naisen poika, kehen se meinas rakastua, oli tosi kova uimari kunnes löi päänsä altaan reunaan ja kuoli. Anteeksi kauheesti jos pilasin jollekin mahtavan elämyksen. Se oli vaan niin huonosti tehty. Mutta se oli hauskaa että musiikin ääniraidassa oli jotain vikaa ja se vedätti koko ajan ja sitten kun oli joku oikein herkkä kohtaus menossa niin taustamusiikki vaan oli epävireistä koko ajan. he.

Kuitenkin, lauantaiaamuna minä ja Sanna lähdettiin meidän musiikinopettajan, Mr.Phibionin ja sen serkun Haroldin kanssa käymään pikku retkellä. Ne häki meidät yliopistolta kahdeksalta niin kuin oli sovittu (ne oli paikalla 8.35) ja sitten ajeskeltiin Gaboronen pahimman slummialueen läpi kohti Ramotswaa (jos joku on joskus lukenu niitä kirjoja Etsivätoimisto ja jotain jotka sijoittuu Botswanaan, niin toi Ramotswa on se paikka ja siellä on kuvattu se leffa mikä siitä on ilmeisesti tulossa tai näin?) ja sieltä vielä ohi. Käytössä oli mein opettajan hieno uusi auto, jossa oli ilmastointi mutta jota ei jostain syystä käytetty koko päivänä. Minä istuin sen vaatimuksesta edessä, ja siinähän kävi tietysti silleen että menomatkalla aurinko paisto mun puolelta ja tulomatkalla-- oikein! se paisto minun puolelta :) ja sitten kun lämmintä oli noin 32*c, niin kyllähän se lämmin päivä oli kaiken kaikkiaan. Lobatse ohitettiin noin tunnin ajelun jälkeen kunnes päästiin rajalle. Siellä mulle urputettiin taas vaihteeksi kun ei ollu waiveria, mutta sen piti valmistua eilen eli maanantaina että nyt se pitäis vaan hakea sieltä immigrationista. Mun pitäis hei kertoa sieltäkin yksi juttu. No nyt menin sekasin.. Niin oltiin rajalla ja päästiin Etelä-Afrikan puolelle ja sitten ajeltiin taas etiäpäin tuntisen verran ja saavuttiin kaupunkiin nimeltä Mafikeng, joka oli ennen Botswanan pääkaupunki, mutta Botswanan itsenäistyessä 1966 se jäi sitten E-Afrikan puolelle. Mafikengissa asuun mein opettajan tytär ja muuta perhettä ja niinpä ajettiin niitten "lähiöön" joka oli kyllä ihan aitoa afrikkaa. Niillä oli muutama rakennus pihassa kanoja viipotti, 3-4 pientä lasta juoksenteli pihalla paljain jaloin ja ilmeisesti jonkinmoinen mein opettajan tyttären mummo (en oo ihan varma näistä sukulaissuhteista, eikä nekään ole) nojaili kaiteeseen. Se oli huippuhauska se mummo kun se aina välillä pisti tanssiksi ja sillä ei ollu yhtään hammasta suussa eikä kenkiä jalassa.

Mafikengistä otettiin opettajan tytär mukaan ja jatkettiin tunnin verran seuraavaan kaupunkiin nimeltä Lichtenburg. Mafikeng ja Lichtenburg on molemmat sellasta aluetta Etelä-Afrikassa joissa tietynlainen apartheidhenkisyys vallitsee edelleen ja kyllä meitä kyylättiinkin kun liikuttiin porukalla, jossa oli sekä valkosia että mustia. Siellä asuinalueet on edelleen jakautunut selkeästi mustiin ja valkosiin, samoin myös suurin osa kouluista. Tähän kaupunkiin piti päästä sen takia että Mr.Phibion halusi käydä siellä musiikkikaupassa. Se oli aika ihana ja vaatimaton pikku musiikkikauppa, jossa oltiin noin puoli tuntia. Koko sen ajan istuin lattialla ja soitin kitaraa. Sen jälkeen käytiin syömässä yllättävänkin perinteisessä (no ei tod!) KFC:ssä. Äitille tiedoksi että se on vähän niinkuin McDonalds, mutta kaikki on kanaa. Että se oli tavallaan vitsi että se olis perinteinen afrikkalainen ruokapaikka :)

Tulomatkalla Mafikengiin huomasin yhtäkkiä auton ikkunasta tienvierellä kirahvin. Alkoin kiljua että kirahvi ja niin Harold pysäytti auton ja ajoi takaisin. Siinä kohdalla oli Mafikengin game reserve ja tien vieressä aidan takana 8 kirahvia katteli meitä että mitäs mitäs. Ja sitten ne kokoontu yhden puun luo ja söi sieltä ylimpiä oksia porukalla, varmaan halus leuhkia että kattokaas tätä se tarkottaa kun on pitkä kaula.. Paitsi yksi niistä joka oli ihan älytön vastarannan kirahvi. Se mökötti siellä sadan metrin päässä selkä muihin päin. Varmaan sillä ei ole yhtä pitkä kaula ja sitä harmitti se.. Se oli ehkä mun päivän kohokohta. Tykkään niistä kirhaveista tosi paljon.

Opettajan tytär jätettiin kotiin vihanneskauppareissun jälkeen (ostettiin sannan kanssa puoliks 8 ananaksen laatikko joka makso 1,2e, ja sitten ostin viinirypäleitä ja perunoita ja sellasta, ja sanna osti vissiin guavaa ja kookoksen ja näin) ja vietiin mummolle paikallisia bacardi breezereitä. Se oli haljeta onnesta :D No, rajalla meni tällä kertaa ihan jees, paitsi mun virkailija rupes mulle sanoon jotain että mun pitää tulla Etelä-Afrikkaan ja en tajunnu mitään mitä se sano, ja lopulta selvis mein opettajan avustuksella että se oli iskemässä minua. Voi ny helkkari. Että mun pitää muuttaa sinne puolelle eikä olla Botswanassa. Ajeltiin takaisin Lobatseen ja pysähdyttiin mukavaa hotelliin, sen takapihalla olevaan ulkobaarin (tai siis auto jätettiin parkkipaikalle, ois ollu ehkä vähän turhan röyhkeää ajaa sillä suoraan sinne baariin) ja istuttiin siellä siidereillä. Sitten ajeltiin iltaa myöten takaisin Gaboroneen ja Harold ja Mr.Phibion jätti meidät tähän kampukselle. Samoihin aikoihin soitti yksi suomalainen Erkka, joka on täällä harjottelussa vielä pari viikkoa, että sen kämpässä, joka on mun naapurissa, tehdään ruokaa. Mentiin Sannan kanssa sinne, ja ruotsalainen Tina ahkeroi siellä ihan mahtavan illallisen n 15 ihmiselle, ketä meitä siellä paikalla oli. Lähdin Erkan kaveriksi käymään student barissa kun se halusi käydä ostaan kaljaa-. täällä student bar on siis sellanen katettu terassi  jossa on reikä seinässä josta voi ostaa kaljaa ja sitten juoda sitä missä huvittaa. Monet käy siis ostaan sieltä olutta tms. niinku kaupasta kun sen saa viedä sieltä pois. Täällä on monessakin asiassa aika suurpiirteiset lait, ja ihmiset muuten ajelee aika paljon autolla myös alkoholin vaikutuksen alaisena.. Mutta siis, jonotettiin siihen tiskille niin joku ääliö äijä yritti pölliä mun käsilaukusta kamaa. Pisti vaan käden siihen ja minäpä, varsinkin viime viikon tapahtuminen perusteella, vein sitten pienet kilarit sille, tönäsin sitä oikein kunnolla ja kysyin että mitä helvettiä se luulee tekevänsä. ja se oli vaan että ei tässä mitään. Sanoin Erkalle että lähen meneen ja kävelin takaisin kotiin. Eiköhän mun Student barin reissut oo tehty varsinkin kun siellä nyt ei muutenkaan mikään miellyttävin ilmapiiri maailmassa ole ;)

Sunnuntaina oli katolisella kirkolla Main Malin vieressä joku fund raising- juttu. Eli kerättiin varoja. Ja mein kuoro lähti sinne laulaan. Siellä oli joku kymmenen eri kuoroa ja meiän kuoro oli kyllä paras. Se oli oikein miellyttävä tilaisuus, paitsi kukaan ei ollu hiljaa. Aina yks kuoro meni sinne lavalle ja muut vaan hälisi penkissä kun ne esiinty.. aika paljon häiritsi mua. Ja ne järjestäjät oli silleen että voitteko nyt oikeesti olla hiljaa mutta ei se auttanu. Meinasin jo ite vähän karjasta mutta aattelin että se ois ehkä liikaa, niinpä käytin vaan mun pedagogista katsetta , näytti olevan hieman ruosteessa.

No semmosta. Uusi viikko menossa, täytyy lähtä opiskelemaan. Ai niin, sunnuntaina huomasin että maanantaiks pitää palauttaa yksi essee. Sitä sitten väänsin sen su illan ja eilen ku menin tunnille niin se opettaja oli silleen että joo, sen voi palauttaa vaikka ens viikon keskiviikkona, että kun ei olla vielä ees puhuttu siittä.. No, onpahan tehty,

Hyvää viikkoa itse kulle.