kattelin äsken läpi tätä blogia ja huomasin että olin kirjottanu matkasta tänne silleen että "katsoin valitsemiani jaksoja housusta ja csista..."
ja istun täällä mun huoneessa tekemässä "kouluhommia", ja kaikkialla on ihan hiljasta, ja sitten luen että katsoin jaksoja housusta, ja mua nauratti (ja naurattaa vieläkin) se niin paljon, että multa tuli sellanen ääni niinku ku joku lintu oikein kovaa rääkäsee yhtäkkiä. ja säikähin sitä omaa nauruani, eli rääkäsyä ihan hirveesti ja sitten nauroin sille. musta on tulossa ihan hullu. oikeesti. ahhaha!
niin ja siis jos joku ei tajunnu niin siinä ois oikeesti pitäny olla että housesta, eli siitä telkkarisarjasta nimeltä House, joka on se kärttynen lääkäri johon meiän äiti on rakastunu.
mulle rupee muodostuun kiire täälläkin. aika hassua kun elämä yleisesti täällä on aika verkkasta. mutta päivät on täynnä, tunteja on aamupäivästä yleensä neljään tai kuuteen, sitten marimbaharjoitukset on joka päivä 16-18, ei pakko siis osallistua joka päivä, ja kuororeenit kolmena päivänä viikossa (ti, to, su). ja sitten pitäis jotain graduaineistoa kerätä, ja harjotella soittaan nokkahuilua.
joo, oon sellasella kurssilla kun basic instrumental skills, ja sen takia mun piti ostaa nokkahuilu. siitä tulikin mieleen pieni tarina, tämä tarina on tosi ja tapahtui minulle noin kaksi vuorokautta sitten.
läksin koulusta suoraan neljältä african mall- "ostoskeskukseen" jossa kuulin olevan gaboronen tyyliin ainoa musiikkikauppa. matkaan lähti mun lisäksi kämppäkaverini Bernice (lesothosta) ja kaksi muuta vaihtaria, Melanie saksasta ja Kat jenkeistä. Taksi soitettiin, ja tulikin yllättävän nopeasti alle puolessa tunnissa. sitten sanottiin kuskille että halutaan african mallille, ja se sano että ootteko nyt ihan varmoja, että haluatte sinne ettekä Main mall- ille. ja me että kyllä kyllä "ke a le boga ra" joka on muuten kiitos setswanaksi. no sitten se ajoi meidät sinne ja se oli vähän sama kuin olis menny johonkin karstulan kyläkaupalle, mutta niitä oli vaan useampi rivissä. Melaniella oli sellanen tehtävä että sen piti toimittaa jollekin miehelle kirje joltain toiselta saksalaiselta tytöltä, joka oli ollu täällä vaihdossa viime vuonna. ja tämä mies oli sitten töissä jossain african mallin lähistöllä parturissa, jonka vieressä on huoltoasema. no, ei näkyny huoltoasemaa mutta partureita kyllä- laskin nopeasti 8 eri kampaamoa. Olin jo siinä vaiheessa nälkäinen ja väsynyt, ja sitten kun kierrettiin ja etittiin niin koko ajan vaan otti enemmän päästä. lopulta melanie suostui soittamaan sille kaverille kun oltiin puoli tuntia kierretty ympyrää ja sitten selvis että se kaveri ei ole enää töissä siellä. huoltoasemaa ei löytynyt koko aíkana..
otettiin sitten kombi sieltä ja köröteltiin river walkin ostoskeskukseen, jossa muut tytöt kävi kaupassa ja minä kattelin vermeitä eri liikkeissä. sen jälkeen työt oli että nyt mennään intialaiseen syömään. minä ajattelin että joo, mikäs siinä. päästiin sinne intialaiseen ja istuttiin alas. ei ehditty viélä tilata ruokaa kun tajusin että kello on kymmenen yli kuusi ja mun pitäs olla seittemältä valmis lähteen viettään Carolinen (saksalainen vaihtari) synttäreitä johonkin irkkububiin. niinpä sanoin tytöille että sori kauheesti, join tilaamani veden ykkösellä alas ja lähdin taksin metsästykseen. tällä kertaa menin taksilla, kun edellisellä kerralla minut jätettiin sinne vahingossa kai, ja sitten kävelin yksin suuttuneena kotiin, niin silleen ei saa kuulemma tehdä, niin en enää sitten tee niin. sori äiti ja virpi!
no mutta, tulin siis ulos riverwalkista ja äijät pihalla nojailee ja huutelee taxi taxi, ja menin siihen ja sanoin että terve, minua on vaan yksi ja olne menossa yliopistolle, sinne on lyhyt maksa ja aion maksaa vaan 20 pulaa (se on yleensä 25) että kuka vie? ja niitä nauratti ja sitten yksi sano että ok. lähin sen kyytiin ja se ajo minut kotiovelle ja annoin sille 20p ja se sano että oisko yhtään enempää ja minä sanoin että ei ja se nauro.
pääsin huoneeseeni siis 18.35 ja 18.50 piti lähteä kävelemään las vegasiin, joka on muiden vaihtareiden majoitusasuntola. kiirellä vaihdoin vaatteet ja paukutin las vegasiin. edelleenkään en ollu syöny mitään..
las vegasista vaihteeksi taksilla irkkububiin ja siellä tilaamaan ruokaa. meitä oli paikalla yllättävän paljon, ja koko ajan tuli lisää väkeä. lopulta yhdistelemällä pöytiä meitä istui pitkän pöydän ääressä noin kolmekymmentä ruokailijaa. siinähän kävi sitten silleen, ettei kovin hyvin käyny. mitään ruokia ei oikein ollu ja kun tarjoilija tuli neljännen kerran mun tilauksen jälkeen sanomaan että sori, ei heillä ole tätäkään, niin kysyin ystävällisesti että mitähän teillä on. sitten se sanoi että jotain pihviä on. ja sitten tilasin sen, ja kun muille oli tuotu ruuat pöytään se tuli sanomaan että oho, ei sitä olekaan. ja sitten samaan aikaan mua tunnin myöhemmin paikalle tullut SArah vetelee naamaansa siellä sitä ruoka-annosta jonka tilasin ensimmäisellä kerralla ja jota ei siis pitäny olla. kuudennen ruokalajin sain pöytään yli kaksi tuntia tilaamisesta. ok, tiedän itekkin noita töitä tehneenä että 30 hengen seurue on aika iso, mutta silti, terve! ja niin, parasta oli se että tilattiin valkosipulileipää jonkun kanssa puoliks niinku alkupalaks, niin sitä ei sitten tullu ollenkaan. muille kyllä, mutta ei meille. hip hei. siinä vaiheessa kun ruoka vihdoin tuli kymmenen aikaan pöytään olin vaan todella ärtyny ja nälkänen. ja niin oli moni muukin. mutta Caroline nautti kovasti synttäreistään ja pöytä oli kuohuviiniä täynnä, ja sille oli synttärikakku ja kaikkea. että ihan mukavaa oli.
sellasta toimintaa se. kohta alkaa toinen viikonloppu täällä, sunnuntaina mein musiikinopettaja haluaa viiä mut johonkin kattoon jotain. suunnitelma on tällä erää tossa vaiheessa. toivotaan että se siitä vielä hieman selkenee.
pitäkää hyvvää siellä!
joo ja alla vielä kuva siitä kun feikataan miten hauskaa on oottaa ruokaa.
ja sen alla toinen kuva siitä miltä mun huoneessa näyttää.
